RHYTHM HOGS / Dr.Snout & Hogs Of Rhythm

Tuusula

The Rhythm Hogs syntyi Bop and Stroll- nimisen bändin pohjalta vuoden 1982 aikana.

Musa oli aluksi rockabillyä ja rock´n'rollia. Fonin mukanaolo ohjasi biisivalintoja ja ohjelmistoon alkoi tulla myös Jump Blues tyyppistä materiaalia.

Aivan alkuperäisessä kokoonpanossa olivat:
Ari Ahvonen: vocals
Jarmo Crazy Kauppinen: bss (1982-1983)/lead guitar (1983-1989)
Esa Haili: lead guitar(1982-1983)
Juki: drums (1982-1983)
Timo Tarkela: rh-guitar (1982-1983)/saxophone (1983-)

Melko nopeasti kokoonpanoksi muodostui kuitenkin:
Ari Ahvonen: vocals
Jarmo Crazy Kauppinen: bss
Tommy Dahlström: drums (guitar ainakin 1988) (1983-1988)(the Retronics, Toreadors)
Ari ´Nati´ Salminen: bass (1983-1989)
Timo Tarkela: saxophone

Myöhemmin mukaan tulleet.
Fred Liljeberg: drums (ainakin 1988)
Jussi Huhtakangas: steel-guitar, lead guitar (1989-)
Kari Korhonen: steel guitar, rhythm guitar (1990-1991)
Jukka Vaajoensuu: saxophone (n. 1995-1996)
Heikki "Hessu/Susi/Wolfman" Pirhonen: piano (1990-1999)
Harri "Boogie Boy Harris" Saanio: saxophone (1998-1999), piano (1999-)
Mika Liikari: double bass, bass guitar (1989-)
Honey Aaltonen: drums (vain levyllä Goofin' GOOFY 514)
Miikka "Mike" Salminen: drums (1989-)
Juho Hurskainen: saxophone (GRCD6157)

------------------------------------------------------
Levytykset
------------------------------------------------------
MC
The Rhythm Hogs: makustanne, 1988

Don't You Big Shot Me
Riverside Boogie
That Habit
24 Hours

Davis
T. Dahlström
Alvin Stardust
Eddie Boyd

rec. 16.1.1988
------------------------------------------------------
VINYYLIT
------------------------------------------------------

EP
Real Rock Drive: Goofin' GOOFY 514, 1989

A1: Real Rock Drive
A2: Don't Big Shot Me
B1: Yes I'm Gonna Tell
B2: Riverside Boogie

Bill Haley
Link Davis
G. Fleming
T. Dahlström

-
Recorded at Tonal-Studio, Helsinki spring 1989.
Levyn etiketissä lukee virheellisesti B2 tekijäksi T. Dahlberg.
Ari 'Arsu' Ahvonen: vocals
Timo ' Timppa' Tarkela: saxophone
Jarmo 'Crazy' Kauppinen: guitar
'Tomppa' Dahlström: guitar
Mika Liikari: double bass
'Honey' Aaltonen: drums
Jussi Huhtakangas: steel-guitar. #

Levyarvioita: Pink Thunderbird 10/1989, Too Much Noice 3/1993=26
------------------------------------------------------

12" EP
Hangover Mornings: Goofin' GOOFY 6029, 1991

A1: Hangover Mornings
A2: Promises, Promises
B1: Move A Little Closer
B2: Side Tracked

Miikka Salminen
Miikka Salminen
Miikka Salminen
Freddy King, Sonny Thompson

-
Ari Ahvonen: vocals.
Jussi Huhtakangas: lead guitar
Hessu Pirhonen: piano
Kari Korhonen: guitar
Mike Salminen: drums
Timo Tarkela: saxophone
Mika Liikari: double bass
Carla Cofflet: vocals *

Levyarvostelu: BN 2/1992 = 134 huhti-toukokuu
------------------------------------------------------

LP
Various Artist
Fin A Billy 1990: Goofin' GOOFY 1990, 1990

A7: Rhythm Hogs: I Ain't Gonna Do It No More

J. De Knight, F. Virtuoso

------------------------------------------------------

Various Artists CD
More Living Finnish Blues ...................................... Blue North BNCD 001, 1992

13: Rhythm Hogs: Hi Yo My Silver's Gone

Salminen

------------------------------------------------------

Unissued studio sessio 30.12.1984.

1: I Ain't Gonna Do No More
2: Razzle Dazzle
3: You Are My Sunshine
4: Caldonia
5: Rockin' and Rollin'
6: Flying Saucers Rock'n'Roll

J. De Knight, F. Virtuoso
Charles E. Calhoun
J. Davis, C. Mitchell
F. Moore
Virtuoso, Carré
R. Scott

-
Recorded at Studio 303
Ari Ahvonen: vocals
Jarmo Crazy Kauppinen: guitar
Tommy Dahlström: drums
Ari ´Nati´ Salminen: bass
Timo Tarkela: saxophone
----------------------------------------------------------
Rhythm Hogs Radiossa
----------------------------------------------------------

Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 18.6.1991
Live at House Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland

01 House Rocker [instrumental]
02 Reelin' And Rockin'
03 Right Around The Corner
04 Hey Miss Fannie
05 Wee Baby Blues
06 You Better Belive It
07 Suzy Q
08 Barracuda
09 Ten Gallon Boogie
10 Rocket 88
11 Yes I'm Gonna Tell

King
Roy Milton
Singleton, McCoy
A. Nugetre
J. Turner, P. Johnson
Gayten
Dale Hawkins
Crotty, Stone, Willie
King, Stewart
J. Brenston
G. Fleming

-
Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 18.6.1991
Ari Ahvonen: vocals.
Jussi Huhtakangas: lead guitar
Hessu Pirhonen: piano
Kari Korhonen: guitar
Mike Salminen: drums
Timo Tarkela: saxophone
Mika Liikari: double bass
------------------------------------------------------

Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 2.7.1991
Live at House Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland

House Rocker [instrumental]
House Party
Rocket 88
Cues Who Cut Me
Suzy Q
The Way You're Treating Me
Barracuda
Ten Gallon Boogie
Side Tracked [instrumental]
See See Baby
instrumental [instrumental]
Hey Miss Fannie
After While
Move A Little Closer
That's The Groovy Thing
Reelin' And Rockin'
I've Got The Last Laugh Now
Wee Baby Blues
Boppin' The Blues [Rhythm Hogs & Sami Saari]
Bad Case Of Love
Hangover Mornings

King
E. Freeman, I. Collier
J. Brenston
Miikka Salminen
Dale Hawkins
J. Gatlin
Crotty, Stone, Willie
King, Stewart
Freddy King, Sonny Thompson
Freddie King, Sonny Thompson
Freddie King
A. Nugetre
A. Davis
Miikka Salminen
E. Bostic
Roy Milton
Roy Brown
J. Turner, P. Johnson
C. Perkins, H. Griffin
Irving, Josea
Miikka Salminen

-
Ari Ahvonen: vocals.
Jussi Huhtakangas: lead guitar
Hessu Pirhonen: piano
Kari Korhonen: guitar
Mike Salminen: drums
Timo Tarkela: saxophone
Mika Liikari: double bass
----------------------------------------------------------
Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 16.7.1991
Live at House Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland

01 House Rocker [instrumental]
02 Reelin' And Rockin'
03 You Better Belive It
04 I Got Eyes
05 Rock Around The Clock
06 House Party
07 Wee Baby Blue
08 Barracuda
09 Caldonia
10 Bad Case Of Love
11 Side Tracked [instrumental]
12 My Gal From Ko Ko Mo
13 Hangover Mornings
- haajan setti -
14 Rocket 88
15 Right Around The Corner
16 Suzy Q

King
Roy Milton
Gayten
J. Watson
J. McKinley
E. Freeman, I. Collier
J. Turner, P. Johnson
Crotty, Stone, Willie
F. Moore
Irving, Josea
Freddy King, Sonny Thompson
Roy Brown
Miikka Salminen
-
J. Brenston
Singleton, McCoy
Dale Hawkins

-
Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 16.7.1991
Live at Hose Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland
Rhythm Hogs & Vesa Haaja

1 Hey Marie
2 Hide And Seek
3 Honeysuckle Jump
4 Chicken And Hawk
5 Driftin'
6 Mess Around
7 Shake Your Hips

Eduardo Di Capua
Winley, Byrd
Schwandt, Andre, Kahn
Leiber, Stoller
E. Boyd
Ahmet Ertegun
J. Moore

----------------------------------------------------------
Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 30.7.1991
Live at Hose Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland

House Rocker [instrumental]
Hey Miss Fannie
Right Around The Corner
Rocket 88
You Better Belive It
Wee Baby Blues
Side Tracked [instrumental]
See See Baby
My Gal From Ko Ko Mo
After While
Yes I'm Gonna Tell
House Party
I Got Eyes
I've Got The Last Laugh Now
Rock Around The Clock
instrumental
Bad Case Of Love
Hangover Mornings
Caldonia [partially]

King
A. Nugetre
Singleton, McCoy
J. Brenston
Gayten
J. Turner, P. Johnson
Freddy King, Sonny Thompson
Freddie King, Sonny Thompson
Roy Brown
A. Davis
G. Fleming
E. Freeman, I. Collier
J. Watson
Roy Brown
J. McKinley
?
Irving, Josea
Miikka Salminen
F. Moore

-
Rhythm Hogs & Rock Jerry
Radio Ykkönen 91.1 MHZ, 30.7.1991
Live at Hose Rocker Club, Ravintola Pariisitar, Helsinki, Finland

Shake Rattle And Roll
Lawdy Miss Clawdy
Mary Lou
Oh Lonesome Me
Rockin Chair The Moon
Stupid Cupid
Party
Long Tall Sally

Charles E. Calhoun
Price
Y. Jessie
Gibson
B. Haley, H. Broomhall
Sedaka, Greenfield
Jessie Mae Robinson
Johnson, Penniman, Blackwell

-
Rock Jerry: vocals
Jussi Huhtakangas: ld guitar
Hessu Pirhonen: piano
Kari Korhonen: guitar
Mike Salminen: drums
Timo Tarkela: saxophone
Mika Liikari: double bass
Ari Ahvonen: b-voc ?,
----------------------------------------------------------
TV:ssä
Video kappaleesta Hangover Morning
----------------------------------------------------------
Videotallenteita
Live 3rd international weekend hop 3.8.1985

----------------------------------------------------------
Lehtiartikkeli
Rock and Roll Call 2/1990
----------------------------------------------------------

DR SNOUT & HIS HOGS OF RHYTHM
------------------------------------------------------

Single: Goofin', GRSI 225, 2013

A: Oooh-Wow
B: Sad As A Man Can Be

Montrell, Sandy
Turner

-
Levyarvostelu:
Blues News N:o 260 (2/2013)
------------------------------------------------------

EP
Mama Was Right Again: Goofin', GREO 209, 2024

A1: Just Right Man
A2: Mama Was Right Again
B1: Little Man
B2: I'll Go Crazy

Rachel Fenton
Rachel Fenton
Rachel Fenton
James Brown

-
Recorded live 30th-31st of August 2008 in Helsinki, Finland
Little Rachel: vocals
Jussi Huhtakangas: guitar
Harri Saanio: piano
Mika Liikari: bass
Miikka Salminen: drums
Timo Tarkela: baritone saxophone
Juho Hurskainen: tenor saxophone

------------------------------------------------------

CD
Supermurgitroid !: Goofin', GRCD 6107, 2001

01: Chicka-Boo (part 1) [instrumental]
02: Swingin' On Nothing
03: I'm Lost Without You
04: I Like It
05: Juicy [instrumental]
06: Dirty Woman
07: Lay It On The Time
08: Chica-Boo (part 2) [instrumental]

L. Glenn
Sy Oliver
Chatman
L.W. Littlefield
Bass, Hogs Of Rhythm
J. Dupree
Bradshaw
L. Glenn

-
Recorded and mixed by Jyrki Hayrynen at Hideout Studio.
Ari "Dr. Snout" Ahvonen: vocals (02-04, 06, 07)
Jussi Huhtakangas: lead guitar
Mika Liikari: double bass
Mike Salminen: drums
Timo Tarkela: tenor saxophone, baritone saxophone
Harri "Boogie Boy" Saanio: piano
------------------------------------------------------

CD
Little Rachel & Hogs Of Rhythm
Turns Red Hot: Goofin' GRCD 6157, 2009

01. Mama Was Right Againbr
02. Go Bully Some Other Gal
03. My Favorite Dream
04. O La Violencia
05. Just Right Man
06. Emotions
07. (I Was) Born To Cry
08. This Lonesome Night
09. I Don't Miss You at All
10. It's Not Me
11. Every Road Leads Back Home
12. My Mojo Don't Work No Mo'
13. Little Man
14. You Could Have Fooled Me
15. You Ain't So Such a Much

Rachel Fenton
Rachel Fenton
Rachel Fenton
Shane Kiel
Rachel Fenton
Mel Tillis, Ramsey Kearney
Dion DiMucci
Shane Kiel
Rachel Fenton
Rachel Decker
Rachel Fenton
Rachel Fenton
Rachel Fenton
Rachel Fenton
Dave Bartholomew

-
Recorded live 30th-31st of August 2008 in Helsinki, Finland
Little Rachel: vocals
Jussi Huhtakangas: guitar
Harri Saanio: piano
Mika Liikari: bass
Miikka Salminen: drums
Timo Tarkela: baritone saxophone
Juho Hurskainen: tenor saxophone
Relics: bc-vocals 5&7
------------------------------------------------------

CD
Shaun Young - Red Hot Daddy, Goofin', GRCD 6062, 1997
Hogs of Rhythm backing on track - High Voltage
------------------------------------------------------
kokoelma 2CD

2CD
Various Artists
Goofin' Around: Goofin' GRCD 6100, 1999

CD2 20: Dr Snout & his Hogs of Rhythm: Hi-Fi Baby

Gray, Terry

------------------------------------------------------
Dr Snout & his Hogs of Rhythm radiossa

?.?.2001 Radiomafia, Roots-ilta (Teppo Nättilän vieraana)
- Well, Well My Love
- Going Down To The Bottom
- I’m Lost Without You
- Blow Man Blow
-----
------------------------------------------------------

Timo Tarkela kertoo yhtyeen historiasta seuraavaa.

DR SNOUT & HIS HOGS OF RHYTHM ( ENTINEN RHYTHM HOGS )

Tarinaa orkesterin vaiheista:

Bändin taru juontaa alkunsa 70- luvun loppupuolelta jolloin bändin nykyinenkin laulaja Ari Ahvonen ja nykyinen saksofonisti Timo Tarkela törmäsivät samaan soittoporukkaan. Saksofonista ei siinä vaiheessa tosin ollut tietoakaan, vaan homma hoidettiin kitarapohjalta. Ensimmäiset vuodet olivat tyypillistä nuorten kundien autotallissa harjoittelua, ja harvoista live-esiintymisistä ei paljon tarvitse kertoa...
Vakavampi ote harjoitteluun tuli vuonna 1983 kun Tarkela pääsi intistä ja alkoi harjoitella saksofonin soittoa (samalla tiellä ollaan). Tällöin kerättiin kassan bändi, joka ehkä vuotta myöhemmin alkoi käyttää nimeä The Rhythm Hogs. Bändin kokoonpano oli: kitara, basso, rummut, saksofoni ja laulu. Yhtyeen ohjelmistoon pyrittiin valitsemaan fonipainotteista rock´n rollia. Mukana oli tosin jo tuolloin myös rhythm & bluesia, esimerkkeinä mainittakoon Doc Pomusin Too Much Boogie, Wynonie Harrisin versio Good Rockin Tonightista, Roy Brownin Boogie at the Midnight, tosin Boyd Bennetin innoittamana sekä pakollisena vetona Louis Jordanin Caldonia.
Nykyisistä jäsenistä liittyi bändiin Ahvosen ja Tarkelan jälkeen seuraavaksi basisti Mika Liikari. Bändin toiminta oli 80- luvun loppupuolella suhteellisen vilkasta ja keikkoja oli harvakseltaan eri pääkaupunkiseudun ravintoloissa sekä joissakin rock´n roll bileissä maakunnissa. Aktiviteettia oli sen verran, että Goofin levymerkki Pete Hakosen johdolla näytti vuoden 1989 alkupuolella vihreää valoa ja orkesteri meni ensimmäisen kerran studioon levyntekotarkoituksessa. Itse kustannettuja studiosessiota oli ennen tätä takana kolme, jotka kaikki legendaarisessa Helsinkiläisessä 303-studiossa. Nämä olivat kuitenkin pelkästään omaan käyttöön ja ehkä jonkin verran keikkamyyntiin tähtääviä sessioita.
Goofinille levytettu Ep Real Rock Drive oli tavallaan päätepiste bändin ensimmäiselle rynnistykselle, sillä motivaatiovaikeuksien ja musiikillisten näkemyserojen vuoksi bändin jäsenistöön tuli muutoksia. Levynä Real Rock Drive ei bändiä täysin tyydyttänyt, niin saundiensa kuin soitannollisen lopputuloksenkaan puolesta.
Kuten mainittu, yhtiön jäsenistöön tuli levyn julkistamisen jälkeen muutoksia. Omalta osaltaan asiaan vaikutti Suomen rauhanturvajoukot sekä musiikkimieltymysten kehittyminen erilleen. Nykyisistä jäsenistä bändiin liittyi seuraavaksi kitaristi Jussi Huhtakangas. Huhtakangas oli jo Real Rock Drive- levyllä vierailevana muusikkona soittamassa steelkitaraa levyn nimibiisillä. Heti perään vaihtui rumpaliksi Miikka Salminen. Tämän jälkeen ei tässä perusmiehityksessä ole muutoksia ollut.

80- ja 90- lukujen taitteessa yhtyeeseen tuli muutamaksi vuodeksi soittamaan komppi- ja steelkitaraa Kari Korhonen, joka nykyään vaikuttaa Rock Olan bändissä. Tällöin yhtyellä oli myös uransa ainoa esiintymin ulkomailla, mikä tapahtui Ruotsissa Vesteråsissa. Kohta tämän jälken yhtyeeseen saatiin pianistiksi Heikki Pirhonen.Juuri pianon puuttuminen oli ollut jo usean vuoden ajan suurin jarruttava tekijä ohjelmiston laajentamisessa yhä enemmän ja enemmän Jump- bluesin ja rhythm&bluesin suuntaan. Tämä aiheutti myös sen, että ohjelmisto oli jälkikäteen ajatellen melko sekavaa kappaleiden vaihdellessa Roy Miltonin Reelin and Rockin kappaleesta Merril E. Mooren countryboogie biiseihin. Väliin mahtui lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton.

Vuonna 1991 yhtye sai kunnian kömpiä uudestaan studioon. Tuloksena oli 12 tuuman maxi Ep nimeltä Hangover Mornings. Musiikillisesti liikuttiin jo eri sarjassa kuin aikaisemmalla levyllä. Tänä päivänä materiaali tuntuu jo hieman vieraalta, mutta levy kuvasti kohtalaisen hyvin yhtyeen sen hetkistä tyyliä ja tasoa, eikä saundillinenkaan lopputulos ollut yhtyeen mielestä aivan metsässä.

1990- luvun alussa bändiltä julkaistiin lisäksi yksi biisi Samy ry:n julkaisemalla cd:llä.

Tyylillinen liukuminen yhä syvemmälle mustan rhythm&bluesin ja jump bluesin syövereihin sai aikaan sen, että bändin nimeen tehtiin musiikkityyliä orkesterin jäsenten mielestä paremmin kuvaava muutos. Rhythm Hogsista ei ollut syytä luopua, mutta nimi taivutettiin muotoon Dr Snout & his Hogs of Rhythm.

90- luvun alkupuolella ravintolat alkoivat lämmetä live- musiikin esittämiselle ja keikkamahdollisuudet ainakin pääkaupunkiseudulla paranivat oleellisesti. Yhtye keikkaili harvakseltaan, ehkä yhden - kahden keikan kuukausivauhdilla. Helsingissä bändin saattoi noihin aikaihin nähdä esim. Hot Tomato Jazz klubilla, Ravintola Viktorssin Jazz and Roll klubilla, Café Pariisittaressa ( myöhemmin Café 52 ), Blues Caféssa, Ravintola Storyvillessä sekä Kappelissa. Jonkin verran keikkoja tehtiin myös kauemmas esim Kuopiossa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Turussa käytiin kääntymässä. Festarikoemustakin hankittiin esiintymällä 90- luvun puolivälin jälkeen Kalottijazzissa Torniossa.

24.1.1992 Hogsit Jack Scottin bändinä suomen keikalla.

Kokoonpanossa ei oleellisia muutoksia ollut. 90- luvun puolivälissä bändissä vaikutti noin vuoden verran Jukka Vaajoensuu soittamassa baritonisaksofonia, mutta muutto Turkuun lopetti yhteistyön. Korhosen Kari vetäytyi 90- luvun alkuvuosina bändistä pianon korvatessa kompin ja steelkitaran jäätyä tyylillisen painottumisen vuoksi pois kuvioista. Vuoden 1998 kieppeissä bändi sai vaihteeksi lisävoimaa torvirintamalle, kun Boogie Machine- orkesterista tuttu pianisti Harri ‘ Boogie Boy Harris’ Saanio hankki saksofonin ja mies plokattiin välittömästi bändiin. Samoihin aikoihin yhtyeen alkuperäinen saksofonisti Timo Tarkela hankki tenorisaksofonin lisäksi baritonisaksofonin, joten riffipuolelle saatiin lisää voimaa ja vaihtelua.

Mikään ei kuitenkaan ole ikuista ja ammatti pakotti yhtyeen pianistin Heikki Pirhosen valitsemaan vuoden 1999 syksyllä työn ja harrastuksen välillä. Muutto Lahteen näyttelijäntyöhön ei jättänyt aikaa eikä mahdollisuuksia treenaamiselle ja viikonloppuiltoihin painottuvalle keikkailulle. Onneksi bändissä oli mies joka kykeni astumaan pianon ääreen, eli Harri Saanio ripusti saksofonin kuivumaan ja istui pianojakkaralle.

Edellisen levyn tekemisestä alkoi jo olla liikaa aikaa ja halu levyttämään alkoi kasvaa. Suurimpana syynä levytystarpeeseen oli se, että bändillä ei ollut yhtyeen linjasta ja taidoista kertovaa mieleistä materiaalia promotarkoituksiin. Toukokuussa 1999 vierailtiin studiossa tekemässä nauha em tarpeita varten. Sessiosta julkaistiin yksi kappale ( Hi Fi Baby ) Goofin Around- levy-yhtiön juhlakokoelmalla. Projektia oli tarkoitus jatkaa, mutta aika kului ja kun Goofin Recordsin Pete Hakonen lupasi vuoden 2000 loppupuolella tuottaa yhtyeeltä levyn, katsottiin parhaaksi nauhoittaa kaikki uudestaan. Tuloksena oli 7 kappaleen mini cd Supermurgitroid, jonka Goofin Records on julkaissut tammikuussa 2001. Aikaa paloi studiossa miksauksineen kaikkineen n.15 tuntia ja biisit nauhoitettiin livenä.

Yhtye on esiintynyt viimeaikoina kerran kuukaudessa Ravintola Storyvillen maanantaisilla Jump- klubeilla. Levyn julkaisemisen toivotaan lisäävän keikkailumahdollisuuksia. Tarkoitus on lähestyä alkuvuodesta erinäisiä blues- ja jazzpainotteisia festareita järjestäviä tahoja. Alustavasti on myös sovittu livekeikasta Radio Mafian Rootsiltaan alkuvuoden aikana ( maanantai 5.2.2001 ). Yhtye pitää lisäksi kunnianosoituksena pitkäjänteistä työtään kohtaan mahdollisuutta saada esiintyä lämmittelybändinä Bill Haleyn alkuperäisen The Cometsin Suomen keikalla Helsingin Savoy teatterissa 27.1.2001

Esikuvista / vaikutteista
Yhtyeen jäsenten on mahdotonta nimetä ketään yksittäistä suurinta vaikuttajaa. Bändin jäsenten yhteisenä nimittäjänä on rakkaus 40- ja 50- lukujen svengaavaan jump bluesiin unohtamatta The Big Tree Trion ja King Cole Trion tyyppisten 40- luvun pikkuyhtyeiden musiikkia, tunnelmallista pianopohjaista west coast bluesia, kuten Charles Brown ja Little Jimmy Littlefield tai lauluyhtyepuolta, kuten The Five Keys, The Five Royals, Clovers, Du Droppers ja Drifters.

Esikuvina voi kuitenkin mainita mm. nimet. Wynonie Harris, Roy Brown, Louis Jordan, Big Joe Turner, Amos Milburn, Jimmy Liggins, The Treniers, Roy Milton, Tiny Bradshaw, Ruth Brown ja Julia Lee. Soittotyylistä / saundeista / ulkoisesta olemuksesta
Bändi pyrkii soittamaan musiikkiansa mahdollisimman autenttisesti, niin että se kuulostaisi mahdollisimman samankaltaiselta, kuin sitä aikanaan alkuperäisessä muodossa esitettiin. Sovitukset eivät välttämättä ole täydellisiä kopiota, muuta tyylillisesti pyritään olemaan alkuperäiselle uskollisia.
Bändi myös pukeutuu tyyliin sopivasti ja koittaa tarjota katsojalle kokonaisvaltaisen elämyksen, niin saundillisesti, kuin visuaalisestikin. (hihattomat T paidat soveltuvat paremmin punttisalille). Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä välittämään katsojille soittamisen ilo ja saada yleisö hyvälle tuulelle. (Timo Tarkela)

Tämän hetken (?) kokoonpano:
Laulu: Ari Ahvonen
Jussi Huhtakangas: guitar
Mika Liikari: bass
Miikka Salminen: drums
Harri Saanio: piano
Timo Tarkela: saxophone

Lisäyksiä, korjauksia, tarinoita äänitteitä... voi tarjota vaikka sähköpostilla.